keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Rinnakkaisblogi valokuvauksesta

Tervehdys,

Aloitin toisenkin blogin kirjoittamisen. Ostin kesän lopulla digijärjestelmäkameran ja kiinnostuin hieman valokuvauksesta. Siksi kirjoitan nyt blogia myös valokuvauksesta.

Blogi sisältää oikeastaan vain ottamiani kuvia. Ainakaan aluksi en ajatellut panostaa pahemmin tekstisisältöön.

Joka tapauksessa, mikäli kiinnostaa, tämä blogi löytyy seuraavasta osoitteesta:
http://jannevalokuva.blogspot.com/

maanantai 27. heinäkuuta 2009

torstai 2. heinäkuuta 2009

Soopan kaamosvaellus 2.-9.1.2009 Saariselällä

Terve!

Nyt, puoli vuotta reissun jälkeen, ajattelin kirjoittaa jotain, kun runosuoni sykkii lupaavasti.

Reissu oli loistava. Sanalla sanottuna. Nyt puoli vuotta myöhemmin voin myös sanoa, että reissuun lähteminen oli sikälikin erittäin hyvä ratkaisu itseltäni, että siitä kumpusi monenlaisia muitakin positiivisia asioita. Selkeimpinä esimerkkeinä myös Soopan pääsiäisvaellukselle osallistuminen 9.-15.4.2009 Vindelfjälleniin, sekä Vindelfjällenin puoliryhmällä toteutettu Juhannuspyöräilyreissu kesäkuussa. Soopan kautta tutustuin useampaan hienoon henkilöön. Soopan syysvaellukselle osallistuminen on vielä mietinnässä.

Kaamosvaellus oli erikoinen. Kukaan ryhmästä ei tuntenut ketään muuta entuudestaan oikeastaan ollenkaan. Lähtökohta on siis aika vaikea. Ryhmämme toimi kuitenkin loppupuolella jo varsin mukiin menevästi. Ehkä semmoista täydellistä toimivuutta ei kuitenkaan saavutettu. Ryhmädynamiikan kannalta ryhmästämme puuttui ehkä tietynlainen persoona. Kunnollista johtajuuttakaan ei ehkä saavutettu. Näiden faktojen takia ehkä kilometrimäärätkin jäivät aika pieniksi. Jotain 60 km varmaan hiihdettiin kaikkiaan...

Ryhmä toimi kuitenkin niin hyvin, että Kaamoksen puoliryhmä muodosti puolikkaan ryhmän myös Pääsiäisvaellukselle. Toinen puoli oli sitten muita henkilöitä.

Joka tapauksessa, Kaamosvaellus oli hieno kokemus ja koitos, ja Saariselän pimeys jotain ennenkokematonta. Ehkä jossain määrin negatiivisena koin sen, että vietimme liikaa aikaa tuvissa. Olen kuitenkin sen verran fyysinen henkilö, että haluaisin tämmöisellä reissulla kulkea ja hiihtää suurempiakin kilometrimääriä, ja olla tuvissa sen verran, mitä tarvii palautumiseen seuraavan päivän koitosta varten. Mutta, ottaen huomioon, että kyseessä oli ensimmäinen talvivaellukseni, ehkä hyvä näinkin.

Talvivaelluksen tapahtumista mieleeni tulee esim. jonkun järven jäällä hiihtely, missä hiihdettiin myös jään päälle nousseen veden läpi. Tästä seurauksena oli veden välitön jäätyminen suksien pohjiin erittäin ikäviksi ja paksuiksi jääkerroksiksi. Niitä oli mukava sitten siinä hinkkailla pois...

Jonkinnäköinen huiputus oli myös kiva. En taas muista yhtään paikan nimeä, mutta Ailin ja Loicin kanssa käytiin huiputtamassa "joku tunturi jossakin". Tuvalta käytiin hiihtämässä iltapäivän ratoksi ilman rinkkoja. Näin sain myös kännykkään verkkoa... Suurimman osan ajasta oltiin nimittäin kännykkäverkon ulkopuolella.

Muistan myös sen, kun hiihdin erään pätkän aivan liian vähissä varusteissa. Minulla oli tuulipuvun alla pelkästään yksi aluskerros. Tämä osoittautui jäätäväksi ratkaisuksi. Pelkäsin, että sukupuolielimet pitää amputoida reissun jälkeen.

Niin, luonnollisesti rinkan kanssa mäkien laskeminen oli oma aiheensa. Toisena päivänä kaaduin rinkan kanssa alamäessä niin, että käsi oli noin kuukauden sen jälkeen kipeä. Toisen päivän illalla pelkäsinkin, että voiko tässä ollenkaan jatkaa reissua. Onneksi pystyi kuitenkin. Ruotsin armeijan puusukset olivat kyllä hankalat rinteissä: koko ajan pelotti, että milloin kaatuu.

Lämpötiloistakin voisi mainita jotain. Kylmäähän siellä oli. -30 astetta taisi mennä rikki... -25....-30 asteen lämpötilassa oltiin ainakin useampaankin kertaan.

Jokainen yö nukuttiin autiotuvassa. Viimeisenä yönä kaksi sankari urheasta joukostamme nukkui teltassa lähellä paikkaa, mistä bussi meidät nouti kyytiin. Loput hiihtelimme kevennetyllä rinkalla vielä ehkä noin 5 km päähän, yövyimme autiotuvassa, ja hiihtelimme viimeisenä aamuna takaisin muitten luokse.

Semmoista. Sainpas tämänkin kirjoitettua, vihdoinkin :)

Pyöräilyreissu Kiviniemi(Oulu)-Varpaisjärvi 26.-27.6.2009

Moro!

Tehtiin muutaman kaverin kanssa tuommoinen pyöräilyreissu juhannuksen jälkeisellä viikonlopulla. Ajattelin tänne kirjoittaa nopsasti ylös joitain ajatuksia/tietoja, ennen kuin ihan unohtuu.

En saanut koko suoritusta tallennettua Nokia SportsTrackeriin, kun virta odotetusti loppui jossain puolen välin jälkeen.

Joka tapauksessa, tämmöistä oli reissun statistiikka suurin piirtein:
Aika (taukoineen): noin 18 tuntia (perjantai klo 10 - lauantai klo 4)
Keskinopeus (ilman taukoja): päälle 22 km/h
Matka (Kiviniemestä): noin 280 km

Osallistujat minun lisäksi:
- Hanski
- Nipa
- Testoman

Semmoista. Hyvä reissu oli. Perjantaina oli hellelämpötila ja auringonpaistetta, eli nestettä ja aurinkorasvaa kului. Hiilareita tuli syötyä reissun aikana todennäköisesti noin kilon verran. Pelkästään urheilujuomana kului noin puoli kiloa, siihen päälle vielä normaali ruoat...

Yöllä tuli perhanan kylmä. Hanski ja Nipa olivat varatuneet tähän, minä ja Testoman ei niin hyvin. Itse pidin takkia, mutta lainasin tuulipuvun housut Testomanille, kun sillä ei ollut mitään shortsien ja t-paidan lisäksi. Mitä ajattelemattomuutta! En tässä pelkästään Testomania "hauku" (oma valintahan se on), vaan itseänikin, koska kuvittelin, että yöllä olisi lähes yhtä lämmin kuin päivällä. Eihän se ollut...

Reissu oli kuitenkin kaiken kaikkiaan onnistunut. Minulle, Hanskille ja Nipalle ei vissiin tullut kummempia seurauksia reissusta. Testoman sai tod.näk. ohuesta vaatetuksestaan johtuen kuumeen seuraavalle viikolle...

Semmoista. En usko, että kovin moni muu on polkenut 280 km ilman väliyöpymistä! Ei voi olla kuin tyytyväinen... En tiedä, tuleeko tätä suoritusta koskaan ylitettyä...? Semmoista tuskaa meinasi tämäkin olla silloin yöllä, loppumatkasta.

Semmoisen huomion voisi vielä tehdä, että pirustihan sitä pitää syödä tämmöisellä reissulla. Testoman oli vissiin meistä ainoa, joka teki jossain määrin "hiilaritankkausta" viikolla ennen reissua. Pyöräilyn aikana kului melko paljon varsinkin urheilujuomaa, varsinkin alkumatkasta, kun aurinko porotti. Lisäksi söin banaaneja ja leipää. Ei oikeastaan paljon muuta.

Yöllä tapahtui jonkunnäköistä uupahtamista, joka johtui varmaan osittain siitä, että jostain syystä klo 24 jälkeen ei ruoka enää maistunut niin hyvin. Nestettäkään ei kulunut niin paljon. Olisi pitänyt vaan väkisin syödä ja juoda kuitenkin... vähän ikävä oli pyöräillä viimeiset pari tuntia. Miehistön moraali oli heikolla tasolla. En tiedä, saatiinko kunnollisia loppuryhmäkuviakaan otettua, kun varsinkin eräät (en tietenkään minä, luonnollisestikaan) retkikunnastamme näyttivät olevan sen verran väsyneitä/uupahtaneita, ettei valokuvaus klo 4 kiinnostanut. Mielestäni sikäli käsittämätöntä, että loppukuva on melkeinpä arvokkain kuva koko reissusta... No, pitää katsoa, minkälainen kuva sinne isän kameraan tallentui, kun hän jotain kuitenkin näppäili, kun saavuttiin...

Tällainen reportaasi... Pakkaus reissulle oli melko onnistunut yövaatetuksen vähäisyyttä lukuunottamatta.

Edit 1: Kännykkä-/mittausjutut. Minulla ei ollut mitään pyöränmittaria mukana tällä reissulla. Sen sijaan käytin Nokia N79 Activea, eli tallensin reitin GPS:llä ja sykkeen Polarin sykemittarilla. Akku vaan valitettavasti kesti vain johonkin puoleen väliin reissua tjsp. Mutta kokonaisuus oli joka tapauksessa toimiva, enkä oikeastaan kaivannut pyöränmittaria mihinkään. N79:n sai näppärästi kiinni pyörän Triathlon-tankoon olkavarteen tarkoitetulla kotelolla. Modaukseen tarvitsi lisäksi hakaneulan, jonka Hanski ystävällisesti luovutti käyttööni. Ilman hakaneulaa kännykkä uhkasi koko ajan pomppia pois kotelostaan...

Akkuongelman takia otin myös vanhan kännykkäni, Nokia N-Gage QD:n mukaan reissuun. Siinä kesti akku hyvin, ja sitä käytin kommunikointiin kotiväen suuntaan.

Unohdin mainita aikaisemmin myös tarkemman reitin. Emme menneet samaa reittiä, mitä minä poljin muutama vuosi sitten itsekseni. Menimme idempää, Kestilän kautta. Reittivalinta oli loistava. Kestilän reitillä ei ollut liikennettä juuri laisinkaan, ja pyöräily oli näin ollen yhtä juhlaa.

Pyörien vertailu lienee myös kiinnostavaa. Mielestäni Hanskin Konan valmistama Jake the Snake oli paras pyörä, jo hinnastakin päätellen. Vaikka en tarkasti tiedä Nipan pyörää, sijoittaisin oman Trek 7200 FX:n toiseksi parhaaksi pyöräksi. Nipan Helkaman sitten kolmanneksi. Testomanin kolmivaihteinen (mallia napa) Tunturi Prego lienee raskain pyörä tällaista reissua varten. Lisäksi kriittisiä lisävarusteita oli vaihteleva määrä. Minulla, Nipalla ja Testomanilla oli triathlon-tangot. Hanskilla ei ollut, koska hänen pyörän tankoonsa ei sellaista voi asentaa. Mutta Hanskilla oli ainoana meidän sakista lukkopolkimet. Testomaniltakin sellaiset löytyi, mutta hän oli ostanut ne juuri ennen reissua, emmekä yrityksestä huolimatta saaneet niitä toimimaan matkan aikana.

Niin, ja nyt muistin, että hiertymistäkään en kirjoittanut mitään. Minulla, Hanskilla ja Nipalla oli pyöräilyshortsit jalassa, säämiskällä varustetut. Testoman luotti normaaleihin alushousuihin ja shortseihin. Lopputulos oli, että Testoman ei saanut yhtään hiertymää! Uskomatonta, mielestäni. Itselläni oli aina ollut ongelmia Spectran pyöräilyshortsien kanssa, eikä tämä reissu tehnyt poikkeusta. Osasin kuitenkin varautua ongelmiin melko hyvin hiertymiä ehkäisevien itseliimautuvien "teippien" ja talkin avulla. Tästä huolimatta sain hiertymiä, tietenkin teipin yläpuolelle, vaikka isot palat teippiä laitoinkin. Tällä kertaa ongelmia aiheutti pallien hinkkautuminen sisäreittä vasten... uskomattoman vaikeaa hommaa. Näillä näkymin en ole kuitenkaan ihan heti ostamassa uusia pyöräilyshortseja. Tämä siitäkin syystä, että Nipakaan ei välttynyt hiertymiltä. Hanskin pyöräilyshortsit olivat mallia henkseleillä varustetut. Varmaan parhaimmat pyöräilyyn, mutta ainakaan semmoisia en ole vielä itselleni hankkimassa. Kusella käynti hemmetin hankalaa, ja ainakin itselleni Hanskista tuli mieleen koko ajan joku itä-saksalainen painija silloin, kun hän oli ilman paitaa. Tiedä sitten, onko se välttämättä negatiivista...

Kofeiinitabletteja ei tullut lopulta tarvittua, kun tuntui, että pää oli muutenkin tarpeeksi sekaisin ja jumissa silloin yöllä. Urheilujuomani sisälsi kofeiinia, niin ajattelin, että kofeiinitablettien nappailu menisi jo liiallisuuksiin. Kiitoksia joka tapauksessa Altsille kofeiinitableteista: sinultapa minä ne viime syksynä sain.

Uvexin sporttiaurinkolasit toimivat hyvin. Kevyet, kestävät ja näppärät.

Ai niin. Ensi kerralla voisi porukalla ottaa mukaan yhden kunnollisen jakoavaimen tai pari "oikean" kokoista kiintoavainta. Ja kettinkirasvaa. Semmoiset puuttuivat nyt, ja se meinasi aiheuttaa ongelmia... Tällaiset ongelmat olivat kuitenkin odotettavissa, koska varsinkin Testomanin mukaantulon myötä ei oikein ollut mitään selvyyttä, mitä tarvii ottaa mukaan, koska siitä ei taas ole mitään hyötyä, että kaikkia tämmöisiä asioista olisi neljä kappaletta mukana.

Huh, oiskohan siinä nyt tärkeimmät huomiot. Ostinpa muuten Lapinlahden Forte-sportista lukkopolkimet itselleni, kun siellä oli loppuunmyynti. 20 € kustansivat, joten ei paha. Merkki taisi olla XLC tjsp. Enpäs löytänyt jälkeenpäin juuri tietoa googlettamalla, mutta luotan, että ovat ihan hyvät. Olivat viimeiset hyllyssäkin.... -50 % oli alennus, että alkuperäinen hinta oli kyl aika korkea. Ilmeisesti Biltemasta sai lukkopolkimia 15 euroon. Sellaiset Testomanilla vissiin oli.

Sitten vaan etsimään klossikenkiä... Semmoiset kustantavat ilmeisesti melkein satasen, vaikka kuinka yrittäisi etsiä halpoja. Lidlistä vissiin saa (tai sai) 35 euron klossikengät, mutta onkohan ne sitten kunnolliset. Jotain säätämistä ollut sekä Testomanilla että toisella kaverilla, Vellulla, joka oli myös juhannuksena pyöräilemässä. Täytyy tutustua asiaan...

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Maailman paskin protokolla

...on Windows networking. Monta vuotta olen yrittänyt, ei toimi koskaan. Uskomatonta. Olisikohan tässä hyvä syy vaihtaa suosiolla Linuxiin? En tiedä Linuxeista mitään, mutta en usko, että tätä asiaa voi huonommin hoitaa kuin Windowsissa, joten loogisesti Linuxissa asian täytyy toimia paremmin. M.O.T.

No, nyt sain sen toimimaan. Enpäs ollut sitten muistanut ilmeisesti ajaa läppärissäni Network-wizardia läpi...

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Juoksulenkki Syynimaalla: noin 9 km, 48 min

...Pyykösjärven ympäri. 9 / 4 = 2,25, eli juoksin noin 2250 m:n Cooper-vauhtia, mikäli oikein laskin. Parannusta sentään edelliseen kertaan. Tuo matka (9 km) saattaa kyl olla hieman liioiteltu, joten totuus lienee jotain luokkaa 2200 m:n Cooper-vauhtia.

Harjoitukset jatkuvat... Nyt erilaisten harjoitusten pariin: huomenna operaatiotutkimuksen tentti, johon valmistautuminen vielä hieman hakusessa. Moro!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Juoksulenkki Kiviniemessä: noin 6 km, 36 min

Ajattelin kaverini innoistamana osallistua puolimaratoniin Oulussa (onko se sitten Terwamaraton, ilmeisesti) 23.5.2009. Juoksu ei ole vahvuuksiani. Ei ole ikinä ollut. Intissä pääsin lopulta Cooperissa 2950 m, mitä nyt voi jo pitää ihan kohtuullisena. Yleensä saan juoksusta kipeät polvet ja sääret. En oikein tiedä, miten muutenkaan tuota ruumiinosaa kuvaisi kuin sääri. Kipu ei ole pohkeissa eikä nilkoissa. Oisko sitten jotain penikkataudin tapaista...

Joka tapauksessa, kävinpä sitten tänään lenkkeilemässä tenttiin luvun ja huoneeni järjestämisen ohessa. Lenkin pituudeksi tuli tasan 6,0 km. Juoksin klo 19:32-20:08, eli aikaa meni noin 36 minuuttia. Ei mitään huippuvauhtia... Tuosta saa helposti laskettua, että Cooperissa tuota vauhtia olisi päässyt melko lailla 2,0 km. Puolimaratoniin olisi mennyt noin 2h06min, mikäli oikein laskeskelin päässäni tässä. Vauhti oli tasaista. Toisaalta, missään vaiheessa ei tuntunut pahalta. Testomanina tunnettu kaverini on juossut puolimaratonin aikaan 1h39min, mikäli oikein muistan... pitää siis petrata vauhtiani - onhan tässä reilu kuukausi aikaa!

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Kritiikkiä bloggerille!

En ole jaksanut kirjoittaa tänne kahteen kuukauteen yhtään mitään. Syynä on tämä hirveä bloggeri. En voi ymmärtää, miksei ole voitu tehdä helpommaksi taulukoiden hallintaa. Yritin laittaa blogiini taulukon, mutta blogger teki siitä automaattisesti rivivälillä 1,5 varustetun version. Se oli aivan järkyttävä, ja vei tilaa ihan sikana.

Olen käyttänyt noin yhden työpäivän verran aikaa asian selvittämiseen, ja tullut siihen tulokseen, että blogger ei tarjoa mitään yksinkertaista ratkaisua kyseiseen ongelmaan. Asetuksissa on jotain "post template" ja vastaavaa, mutta tuommoiset menevät kyllä aivan liian koodaamiseksi.

Mielestäni puute on niin valtava, että jos joku tietää jonkun ratkaisun ongelmaan, kertokaa minullekin. Luulisin kuitenkin, että on helpompaa vaihtaa Blog-työkalua johonkin muuhun kuin bloggeriin... tämä huomio herätti niin monia muita ajatuksia, etten jaksa edes kirjoittaa niitä kaikkia tähän. Mikä Blogger itse asiassa on? Mitä ominaisuuksia "bloginluontityökalu" (semmoista suomea tällä kertaa) itse asiassa tarjoaa? Lähinnä mietin tässä, mitä se vaatisi, jos tavallaan kirjoittaisit vaan blogia, ilman mitään valmista työkalua. Tärkeintähän blogissa on vaan tekstin julkaisu Internetissä, ja sehän ei valtavaa tietoteknistä osaamista vaadi... mutta sitten tuli mieleen esim. semmoinen asia kuin kommentointi. Se menee jo ihan liian hc-osastolle.

Tod.näk. kirjoittelen nyt jotakin tänne maaliskuun aikana. Mutta kuten aikaisemminkin, kaikki jää todellisuudessa varmaan tekemättä. Yritän kirjoittaa, eli en kirjoita. Piste.

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Soopan kaamosvaellus 2.-9.1.2009 Saariselällä

Terve, pitkästä aikaa. Joulut on juhlittu, vuotta vaihdettu, ja uusi lukukausi kutsuu. Kävin heti vuoden aluksi talsimassa tuommoisen Oulun yliopiston partiolippukunta Soopan kaamosvaelluksen, joka tänä vuonna suuntautui Saariselälle. Enemmän, ja Soopan itsensä tarjoamaa, informaatiota kyseisestä vaelluksesta löytyy ainakin vielä tällä hetkellä Soopan kotisivuilta:
http://www.student.oulu.fi/~rysoopa/ajank/2009/kaamos09/kaamos09i.html

En ollut aiemmin ollut Soopan toiminnassa mitenkään mukana. Lisäksi en ole koskaan kuulunut partioon. Kävin ainoastaan Soopan talvivaellusinfossa aiemmin syksyllä kuulemassa tarkempaa informaatiota vaelluksesta. Lisäksi olen suorittanut 12 kuukauden varusmiespalveluksen Kajaanin tykistössä, mutta muuten en ole erätaitojani pahemmin kehittänyt. Tästä johtuen vaellus aiheutti jännityksen tunteita: miten selviän siitä, onko siellä hauskaa, mitä pakata mukaan, paljonko ruokaa tarvitsee, näkeekö kaamoksessa mitään, jäädynkö lapin pakkasiin ja osaanko enää hiihtää eräsuksilla, kun sitä ei varusmiespalveluksen jälkeen ole tullut harrastettua.

Muun muassa yllämainittujen seikkojen takia jännitin siis matkaa aika paljon joulun jälkeen aina matkan alkuun asti. Ajattelin kirjoittaa nyt valmisteluista, mitä jouduin matkaa varten tekemään, mutta kun mietin tätä asiaa pienessä päässäni, taitaa olla niin, että tekstistä tulee hirveän pitkä, jos yritän kirjoittaa tähän kaiken mitä haluaisin. Se ei sinänsä haittaa, mutta minulle itsellenikin on helpompi hahmottaa koko tämä teksti, jos jaan sen pienempiin osiin.

Suunnitelma: kirjoitan kolme tekstiä, jotka pääpiirteissään ovat alla.
1. Reissun valmistelut.
2. Itse reissu.
3. Tuotearvioita reissulla mukana olleista tavaroista.

Noista haluaisin kirjoittaa. Yritän kirjoittaa tekstit tällä viikolla.