Herään aamulla vähän ennen kymmentä, ja laitan koneen ja mesen päälle. Varmistan mesessä vielä Heidiltä, että hän todellakin on lähdössä mukaan Regensburgiin - on hän, ei ongelmaa. Juna lähtee klo 11.43. Näppäilen jotain koneella, syön aamiaisen ja pakkaan nopeasti jotain, ennen kuin klo 11 menen ratikkapysäkille. Ehdin suunniteltuun ratikkaan - Heidiä ei näy missään. Jään odottelemaan Hauptbahnhof Nord -pysäkille, josko Heidi tulisi seuraavalla ratikalla. Olen normaalisti hieman koomassa, kun seuraava ratikka tulee reilun viiden minuutin päästä, Heidi nousee kyydistä ja tervehtii minua. Menemme asemalle. Ostamme Bayern Ticketin 27 eurolla. Tässä vaiheessa ajattelen, että tämä ei nyt ole ihan hirveän hintainen, kun matkustamme kahdestaan - 13,5 euroa per henkilö. Verrattuna siihen, että ilmeisesti joudun perjantaina matkustamaan yksin pois Regensburgista, koska Heidin täytyy lähteä takaisin Müncheniin jo huomenna torstaina - kouluhommia.
Nousemme junaan. Huomaamme, että meillä on 15 minuuttia aikaa, joten käymme vielä hakemassa kahvit asemalta 1,90 euron hintaan. Menemme istumaan junaan ja hörppimään kahvia. Pari minuuttia ennen junan lähtöä joku tyyppi tulee kyselemään meiltä Bayern Ticketistä. Kun sanomme, että olemme menossa Regensburgiin, tyyppi ilmoittaa olevansa kiinnostunut (Kann ich mitkommen), nakkaa minulle viiden euron setelin, ja kysyy, onko ok. Minä nyökkäilen päätä myöntävästi. Periaatteessa viisi euroa on vähän liian vähän, mutta toisaalta, tyyppi oli se, joka teki aloitteen, joten ehkä viisi euroa on ihan ok. Jaamme Heidin kanssa saaliin: oli hyvä, että kävimme hakemassa kahvit, koska istuimme kahvinhakuprosessin jälkeen eri paikoille, ja alkuperäisillä paikoilla tämä tyyppi ei ehkä olisi löytänyt meitä, joten saimme periaatteessa ilmaiset kahvit, ja vähän päällekin.
Junamatka menee melko nopeasti. Lähetän junasta tekstiviestin Silkelle, moneltako olemme Regensburgissa. Yritän ensin lähettää viestin Saksan liittymästäni, mutta se ei onnistu, koska minulla ei ole krediittejä. Vaihdan SIM-kortin, ja viestin lähetys onnistuu. Noin kello 12.15 olemme Regensburgissa. Menemme sovitusti odottomaan Silkeä aseman eteen. Kun olemme odottaneet noin viisi minuuttia, huolestun hieman, koska en ollut saanut Silkeltä vastausta tekstiviestiini. Katson kännykkääni, ja vähän aikaa pyöriteltyäni, huomaan, että minulla oli Silken numero väärässä muodossa kontaktiluettelossani (nolla +49:n sijasta) - en itse asiassa muista, milloin tuota kansainvälistä tunnusta pitäisi käyttää, mutta joka tapauksessa, muutan numeron oikeaan muotoon, ja lähetän uuden viestin. Kello on nyt jo hieman yli puoli yksi. Parin minuutin päästä Silke vastaa, ja ilmoittaa myös, että ei saanut ensimmäistä viestiäni. Hän on 15 minuutin päästä paikalla.
Ja kyllä: 15 minuutin päästä huomaamme tummahiuksisen tytön vilkuttavan meille parkkipaikalta. Nousemme autoon. Matka Silken asunnolle kestää vajaan 10 minuuttia. Yritän autossa jutella Silkelle saksaksi, mutta se on aivan yhtä vaikeaa kuin aikaisemminkin. Ilman englantia ei kyllä pärjää. Sen jälkeen, kun Silke on käynyt ostamassa leipää lähileipomosta ja olemme nakanneet kamamme Silken asunnolle, lähdemme tutustumaan kaupunkiin jalkaisin. Käymme katsomassa kaikki nähtävyydet, mitkä ovat Silken mielestä merkittäviä, ja vähän muutakin. Tärkeimmät nähtävyydet lienevät Regensburgin katedraali, jonka rakentaminen kesti lähes 600 vuotta, kivisilta (Steiner Brücke, Stone bridge), raatihuone, muutama puisto ja koko Altstadtin keskusta kokonaisuudessaan. Käymme syömässä Spitalgarten-nimisessä Biergartenissa - ranskalaisia ja Schnitzeliä, muistaakseni.
Hieman ennen klo 21 menemme keskiaikaiseen ravintolaan, joka osoittautuu mielenkiintoiseksi paikaksi. Sisustus on keskiaikaisen näköistä, musiikki kuulostaa keskiaikaiselta, tarjoilijoilla on keskiaikaiset vaatteet (semmoiset kaavut)... siistiä. Ruokalista on ulkonäöltään myös tyyliin sopiva. Ruokia löytynee myös nykyajalta, mutta juomissakin on panostettu autenttisuuteen: menusta löytyy Met (lausutaan miit), joka on keskiaikaista viiniä. Tilaamme sellaista litran jaettavaksi neljästään - Silken kaveri, joka itse asiassa työskentee samassa ravintolassa, liittyy seuraamme yhdeksän jälkeen. Viiniä saa sekä makeana että kuivana - me otamme kuivan version. Jostain syystä viini kuitenkin maistuu erittäin makealta. Selvittämättä jää, mistä tämä johtuu. Joka tapauksessa, kuivakin keskiaikainen viini oli kuulemma hieman makeaa. Ravintolassa on mukava istua iltaa. Juomme viini lisäksi sellaista erikoisuutta kuin olut sekoitettuna keskiaikaiseen viiniin: juoma on erittäin hyvää! Olen samaa mieltä Silken kaverin kanssa, jonka nimeä en vaan pysty muistamaan nyt, että tämä juoma on parempaa kuin pelkkä olut.
Silken kaveri ei lähde mukaamme, kun menemme käymään kolmestaan vielä yhdessä paikassa, ennen suunnistamista takaisin Silken asunnolle. Käymme Irish Pubissa juomassa yhden oluen ja kuuntelemassa live-esitystä. Sitten lähdemme kävelemään pois. Seuraavana aamuna pitää herätä melko aikaisin, koska Heidi aikoo ehtiä klo 9.43 junaan.
Semmoinen oli ensimmäinen päivä Regensburgissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti